Odottavan aika on pitkä

Paljon ajatuksia, mistä alottaisi?

Alotetaan päällimmäisestä; olen kyllästynyt raskauteen.
Nyt on viikkoja tasan 41 ja vauva ei näytä merkkejä siitä että olisi tulossa vielä lähipäivinäkään ulos!
Oikeastaan viikko sitten ihmettelin ääneen kaverillekin, etten ole vielä kyllästynyt tähän tilaan eikä koko raskausaikana ole tullut sellasta "tulis jo ulos" -fiilistä. Mutta nyt, huh.. TULIS JO!
Viimesen kuukauden on ollut enemmänkin jännittyny tunnelma, ettei vauva tulis ainakaan ennen aikojaan. Koiran lenkityskin on ollut välistä tosi hankalaa kun harjotussupistukset on kiusanneet jo muutaman sadanmetrin jälkeen, välillä alkoi ihan tosissaan ottamaan hermoon!
Olenkin ottanut varsin rauhallisesti. Mies on kieltänyt ärsytykseen asti mm. puiden kantamisen ja muiden raskaiden tavaroiden nostelun. Eilen en olis saanu edes haravoida pihaa, mutta minähän haravoin!En varmasti varo enää yhtään kun synnytys vaan käynnistyis.

Asennekysymys

 Mielestäni esimerkiksi kestovaippailu ei ole mitään muuta kuin asennekysymys. Olen päättänyt kestovaippailla, vaikka siinä menisi hermo, pyykkivuoret olisivat hirvittäviä, oikeaa vaippaa olisi kauhean vaikea löytää, ja vaikka kuinka muut sitä kauhistelisivat. En aio ostaa kertakäyttövaippoja edes varuilta vaikka siitäkin on jo saanut kuulla; kyllä niitä kannattaa ostaa jos et jaksakaan koko ajan kestovaipattaa ja reissussa olisi helpompaa ja ja...hmh. Se on sitten minun ongelma (ja hiukan ehkä miehenikin, joka on kyllä valmis vaihtamaan vaippoja siinä missä minäkin!:) )

Haluaisin jakaa mielipiteitä ihan oikeista ongelmista ja minua kiinnostavista asioista, siinä suurimpia syitä tämän blogin perustamiseen. Toivoisin kommentteja ja kokemuksien vaihtoa!
Vauvablogeja kyllä riittää, mutta nimenomaan kestovaippailusta, vessähätäviestinnästä, sormiruokailusta yms. on hyvin vähän luettavia blogeja!
Tai ehken ole vaan löytänyt niitä tuhansien "samanlaisten" vauvablogien joukosta.

Tämän blogin perustaminen on ehkä pahimpia virheitä ja voihan olla etten jaksakaan kirjoitella tänne mitään sitten kun vauvarumpa alkaa. Niin enkä ehkä kykene enää liikkumaan kun vaippa ja pyykkivuoret tunkeutuvat kulkuväylille ja sinappikakkaa on joka paikassa kun sitähän joutuu käsin pesemään niitä villavaippahousuja. Huh huh onse kamalaa.
No ei ole kun ei asennoidu niin!
Katsotaan miten vauva-arki lähtee pyörimään, ja kuinka luonnollisesti sitä sitten pestään niitä vaippoja!Into on ainakin kova ja asenne kohillaan, käytännön teot puhukoot sitten puolestaan. :)